Musta verho

Noin 10-vuotias tyttö, nimeltänsä Sofia, tuli illalla kotiin. Tämän vanhemmat olivat yötöissä, mutta Sofian mummon olisi pitänyt saapua pian. Ollessaan yksin Sofialla oli tapana laittaa televisio päälle, vaikkei sitä katsoisikaan. Se peittäisi alleen pelottavat äänet. Sofia juoksi avaamaan television ja juoksi takaisin eteiseen riisumaan ulkovaatteensa. Yksi asia kummastutti Sofiaa. Telkkarista kuului vain itkua. Ei kuulunut puhetta, pelkkää itkua. Hän kohautti olkiaan ja ajatteli sen olevan vain jonkin ohjelman kohtaus, eikä se kestäisi kauaa. Tämä päätti kuitenkin vilkaista.


Televisiossa oli Fox-kanavan logo sen ylänurkassa, mutta ruudussa oli epäselvä ja mustavalkoinen kuva. Se ei liikkunut, ja kuva muistutti naista, jonka kasvojen peitoksi oltaisiin vetäisty verho. Itku oli matala ja se jatkui jatkumistaan. Sofiaa alkoi pelottaa, joten tuo yritti vaihtaa kanavaa. Tämä ei voinut. Yhtäkkiä tämän katse kiinnittyi television alanurkkaan. Siinä olisi pitänyt palaa punainen valo tämän ollessa päällä, muttei palanut. Sofia ajatteli, että televisio oli jotenkin rikki, mutta kokeili sammuttaa sen.


Mutta silloin kuva vaihtui. Foxilta tuli jokin lastenelokuva, eikä itkevästä naisesta näkynyt jälkeäkään. Sofia kohautti uudelleen olkiaan ja päätti mennä keittiöön tekemään itselleen leivän. Mutta kun tämä oli leikannut leivän, tämä kuuli itkua uudelleen. Se kuului tällä kertaa keittiöstä. Sofia alkoi täristä.
"Mummu?" Tämä sanoi.
"Ei.. hätää.." Saattoi Sofia erottaa sanat itkun seasta. Sofia alkoi itsekin itkeä.
"Lopeta!" Ääni huusi. "Sinulla ei ole mitään syytä itkeä."
"Mene pois!" Sofia huusi peloissaan.
"Niin menenkin. Otan sinut vain mukaani."
***
Sofian mummo on saapumassa kotiin. Tämä yllättyi, kun ulko-ovi olikin auki.
"Sofia kulta! Olen täällä", mummo huhuili. "Sofia?" Mummo alkoi jo hermostua, kun tytöstä ei kuulunut mitään. Ja miksi ulko-ovi oli auki? Sofia laittoi sen aina kiinni. Mummo asteli keittiöön ja kiljaisi kauhusta. Sofian ruumis makasi pöydällä, ja tämän rintakehässä oli puukko. Tämän kasvoja peitti musta verho, joka oli verinen. Tämän vieressä makasi myös tämän äidin runneltu ruumis. Mummo soitti poliisit paikalle, sillä Sofia oli kuollut, eikä ambulanssista olisi enää mitään apua.


Poliisit tutkivat kiinnostuneina ensin naisen ruumista.
"Kumma juttu", yksi poliiseista sanoi.
"Mitä?" Mummo kysyi ja tärisi.
"Tänään sattui onnettomuus, missä juuri tämän näköinen nainen kuoli. Paikalle saapui ihmisiä ja toimittajia, joten laitoimme hänen kasvojensa peitoksi tuollaisen verhon", poliisi sanoi ja osoitti verhoa Sofian ruumiin kasvoilla.